Stadiosaa.fi

Työpaikka hyvän oppimisen mahdollistajana

Parhaimmillaan työpaikalla tapahtuva oppiminen on voimavara, joka vie työyhteisöä jatkuvasti eteenpäin. Sen avulla työpaikka voi kouluttaa itselleen osaavaa työvoimaa, mutta myös saada täysin uutta tietoa ja osaamista organisaatioonsa.

Työpaikoilla opitaan, opetetaan ja ohjataan jatkuvasti. Oli kyse sitten uusien työntekijöiden tai opiskelijoiden perehdytyksestä työpaikan käytäntöihin tai kollegan opastamisesta uuden järjestelmän käyttöönottoon, oppiminen on läsnä työpaikkojen arjessa lähes päivittäin.

Ensi vuonna voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelu ammatillisessa koulutuksessa siirtyy yhä vahvemmin työpaikoille. Tällöin sekä oppiminen että ohjaaminen työpaikoilla nousee yhä merkittävämpään rooliin. Tämän vuoksi entistäkin tiiviimmälle yhteistyölle koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen välillä on tarvetta.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteeristö

Stadin ammatti- ja aikuisopiston koordinoimassa HUIPPU- ja OpsoDiili-hankkeissa on kehitetty työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteeristöä yhdessä OKKA-säätiön kanssa. Kriteeristön tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista kaikkia osapuolia paremmin palvelevaksi ja luoda ”mahdollistava työpaikka”, jossa oppiminen on mahdollisimman suunniteltua ja sujuvaa.

Laatukriteeristön kehittämistyössä päästiin viime keväänä pilotointivaiheeseen. Laatukriteeristön pilotoinnit toteutettiin kahdeksalla eri työpaikalla kevään ja alkusyksyn aikana. Pilotoinneissa testattiin ja kerättiin palautetta laatukriteeristön toimivuudesta, jonka lisäksi työpaikka ja koulutuksen järjestäjä pääsivät pilotointien avulla kehittämään yhdessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Pilotoinneissa arvioinnin kohteena oli kerrallaan yksi tutkinto ja yksi työssäoppimispaikka. Ne kohdistuivat toisen asteen eri tutkintoihin, aina perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.

Laatukriteeristön pilotoinnit

Työelämän puolelta laatukriteeristön pilotoinneissa mukana olivat Aerial Oy, ISS Palvelut, Kirkkonummen kunnan puhtauspalvelut, Loviisan kaupungin terveyskeskus, Osuusruokala Masuni, Ravimäkiyhdistys ry, Suomen Transval Group sekä Vantaan kaupungin Tikkurilan kotihoito. Stadin ammatti-ja aikuisopiston lisäksi koulutuksen edustajina pilotointiin osallistuivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Vantaan ammattiopisto Varia.

Työkalu vaiheessa (Erkka Laininen, OKKA-säätiö).

Jokainen pilotointi käynnistyi työpaikan edustajien sekä koulutuksen järjestäjän edustajien yhteisellä käynnistystilaisuudella, jonka jälkeen jokainen pilotointiin osallistuva taho teki itsearvioinnit omassa organisaatiossaan. Pilotointeihin osallistuneet opiskelijat saivat oman kyselylomakkeensa, ja osaa opiskelijoista myös haastateltiin kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen. Pilotointien lopuksi järjestettiin työpaikan ja koulutuksen järjestäjän yhteinen keskustelu ja palautetilaisuus.

Laatukriteeristön kehittäminen parantaa opiskelijan ohjausta

Työnantajien kokemukset pilotoinnista olivat pääosin positiivisia. Laatukriteereiden läpikäynti herätteli työnantajia uudenlaiseen ajatteluun ja selkeytti eri toimijoiden roolia työpaikoilla.

– Pilotoinnin myötä tulee kaiken aikaa mietittyä parempia toimintamalleja, tiivistää Osuusruokala Masunin Tuire Liski.

Sari Juvanen Vantaan kaupungilta on samoilla linjoilla:

– Tämä on antanut mahdollisuuksia tarkkailla ohjauksen tasoa omassa työyksikössä. On tullut tunne, että on itse paremmin perillä miten toimitaan, mikä on ollut suurin hyöty pilotoinnista. Vahvuuksia ja kehittämistarpeita on löytynyt. Koulutuksen tarvetta näihin asioihin liittyen selvästi on. Lisäksi työpaikalla on vaihtuvuutta, joten jää mietittäväksi, miten tietämyksen tasoa pystytään ylläpitämään.

Myös laatukriteeristön yhdenmukaistaminen nousi yhdeksi selkeäksi hyödyksi pilotoinnissa:

– Tällöin myös ohjaajat joutuvat miettimään enemmän toimintatapojaan ja toimimaan enemmän strukturoidusti, kertoo Senja Kangas Loviisan terveyskeskuksesta.

Pirjo Lanki Ravimäkiyhdistykseltä lisää:

– Kriteeristön avulla pystyy näkemään, missä vaiheessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosessi on opiskelijalla menossa, pysyy itsekin tarkemmin mukana, oma ote on tiukempi ja on vastuuta prosessista.

Transval Oy:n Kalle Salmitien mukaan vakiintunut ”standardi” mahdollistaisi tasaisuutta eri toimipaikkojen koulutukseen, koska toimialueella on paljon yksiköitä ja erilaisia toimintatapoja. Se tukisi myös sitä, jos työntekijä vaihtaisi työpistettä kesken opiskelun.

Yhteistyötä toivotaan yhä enemmän

Kaikki pilotointiin osallistuneet työnantajat peräänkuuluttavat yhteistyön tärkeyttä. Aerial Oy:n Aki Mäenpää toteaakin:

– Varsinkin oppisopimuskoulutuksen aikana yhteistyötä kannattaa pitää jatkuvasti yllä. Lisäksi opiskelijan seurantaa ja opetuksen edistymistä on syytä pitää yllä. Työpaikalle tulee tiedottaa tai laatia selkeä aikataulutettu ohjelma opiskelijan opinnoista.

MALLIN SUUNNITTELU: Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Sari Juvanen puolestaan kertoo, miten tähän asti oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö on ollut liian vähäistä:

– Työssäoppimispaikat menevät järjestelmän kautta, joten tässäkään ei ihmiskontakteja synny. Työpaikkaohjaaja pitää yhteyttä opettajaan yksittäisen opiskelijan asioissa. Yhteinen kehittäminen työpaikan ja oppilaitoksen välillä on tärkeää. Yhteistyö on tällä hetkellä liikaa työpaikkaohjaajan varassa. Laadun lisääminen työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ei tapahdu tätä kautta, koska työpaikkaohjaaja ja opettaja käsittelevät vain yksittäisen opiskelijan asioita.

Työnantajien mukaan koulutusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen liittyen on liian vähän tarjolla. Sitä pitäisi siis lisätä. Tämän lisäksi tulisi järjestää yhteisiä kehittämispalavereja oppilaitoksen ja työpaikan kesken. Kaiken kaikkiaan tiedottamista ja viestintää tulisi lisätä.

– Opettajan kanssa pitäisi tavata useammin, jotta voitaisiin käydä läpi, täyttyvätkö toivotut kriteerit. Eli tietynlaista tiedon kulkua toivotaan enemmän opettajan, työnantajan ja työpaikkakouluttajan välille, Tuire Liski tiivistää.

Myös Kirkkonummen kunnan Nina Sandströmin toivomuksena on, että tulevaisuudessa työpaikkaohjaajille järjestettäisiin keskusteluforumit ja säännöllisiä tapaamisia työpaikalla. Tapaamisissa käytäisiin läpi esimerkiksi opintosuunnitelmaa. Täten työpaikalla voitaisiin edetä suunnitelmallisesti samassa rytmityksessä.

Laatukriteeristön kehittämistyö on jatkunut vilkkaana pilotoinneista saatujen arvokkaiden palautteiden perusteella. Syksyn aikana laatukriteeristöjä on muokattu saatujen palautteiden perusteella ja loppuvuoden aikana laatukriteeristöä viedään sähköiseen muotoon.


Kirjoittaja: Anna Linna

Työelämän edustajia haastatteli Liisa Neuvonen, koulutustarkastaja, Stadin työelämä- ja oppisopimuspalvelut.

Tutustu myös Ohjaan.fi-sivustoon, joka on tarkoitettu tukemaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta.

Stadiosaa.fi

Stadiosaa.fi

Stadiosaa.fi toivottaa vieraskynät tervetulleiksi!