Maanantaina 5.3.2018 opetuksen tauolla
Rapinaa musiikkiluokan ovella…
”Ai onks tääl musaluokkakin!?”
”Ei vitsi, pääsiskö vähän kokeileen?”
No tottakai! Musisointi on aina hyvästä ja sitäpaitsi terveellistäkin.
Punapöksyiset miehet sukelsivat soittimien ääreen ja niin alkoivat sävelet soimaan.
*****naurua*****
”Äh, otetaan uusiks!”
”Hei, soitetaan se Barbie-girl? Hahhahhaha …eikun Stand by me! Eiku saman tien jotain Jacksonii”
Tiistaina 6.3.2018 samaisella tauolla
Ryminää ja nopea loikkaus luokan ovella: ”Me tultiin takas (soittamaan)!”
Selvähän se, siitä vaan!
Korvat höröllä
Ilolla kuuntelen treenausta tässä kannettavan tietokoneen takaa ja kiikutan plektroja, piuhaa sekä muita apuvälineitä musaajien käyttöön.
Meillä tosiaan on myös Teollisuuskadulla musiikkiluokka heti kuvataideluokan vieressä. Joku onkin joskus ihmetellyt, että miksi meillä sellainen on ja mitä musiikin tunneilla tehdään kun opiskelijoina ovat mm. kielioppijat sekä tulevat lähihoitajat tai muut talossa opiskelevat?
Opinnot sisältävät paljon yhteystyötä työelämän asiakkaiden kanssa, ja olivat asiakkaat sitten lapsia tai ikäihmisiä, etenkin luovan toiminnan projekteihin kuuluu luontevasti musiikin ja tarkemmin sanottuna äänimaiseman ja oman äänen käyttö.
Eri kursseilla tutustutaan musiikin käyttöön terapiamuodoissa ja opitaan myös hieman soittamaan. Kielioppijoille musiikki ja laulaminen tarjoavat tukea oppimiseen ja jopa vauhdittavat ja rytmittävät sitä.
Musiikki voi osoittautua omaksi kanavaksi vaikkei olisikaan aiemmin soittanut tai laulanut. Meidän musaluokassa saa aina kokeilla, pitää ääntä ja tarttua eri soittimiin. Aina. Paitsi silloin kun luokassa on muuta opetusta. J
Annetaan soida jatkossakin!
T: Riikka Kastu, musaope
Päivän pähkinä: Mitä punapöksyiset miehet mahtavat opiskella?