Stadiosaa.fi

Tunteiden ymmärtäminen edistää hoitotyötä

Tunteet ovat tärkeässä roolissa elämässämme, joten niiden tunnistamisen ja säätelyn oppiminen on merkityksellistä kaikille ihmiselle. Hoitotyön ammattilaiset voivat hyödyntää tunnetaitoja luomalla asiakkaalle rauhallisen ja turvallisen olon. Stadin ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan lehtori Anna-Maija Ruhanen on erikoistunut validaatiokoulutukseen, joka on suunnattu vanhusten ja muistisairaiden parissa työskenteleville.


Validaatiomenetelmän keinoin voimautetaan muistisairaita. Tulokset osoittavat, että samalla myös hoitohenkilökunnan työhyvinvointi lisääntyy, kannustaa Stadin AO:n kouluttaja Anna-Maija Ruhanen.

– Tunteet tarjoavat meille tärkeää tietoa, joka auttaa tekemään päätöksiä ja toimimaan tehokkaasti. Kun opimme käsittelemään tunteita, löydämme ovat arvomme ja arki muuttuu mielekkäämmäksi. Uskomukset, ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen vaikuttavat tapaamme olla muiden ihmisten kanssa, Anna-Maija Ruhanen kertoo.

– Hoitotyössä ja asiakaspalvelussa olemme ensisijaisesti ihmisiä. Kaiken vuorovaikutuksen pohjana on ymmärtää, kuinka tunteet ohjaavat reaktioitamme ja käyttäytymistämme. Ihmismielen ihmeellisen maailman tutkiminen on saanut minut pauloihinsa, nauraa Ruhanen, joka on koulutukseltaan kasvatustieteen ja terveystieteiden maisteri, logoterapeutti sekä psykoterapeutti.

Muistisairaan henkilön kohtaaminen voidaan kokea haastavana, sillä sairaus muuttaa ihmisen kykyä ilmaista itseään ja hänellä saattaa olla vaikeuksia ymmärtää ympäristönsä viestintää. Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät ihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä. Validaatiomenetelmän (aiemmin nimellä tunteva) lähtökohtana on tunteiden arvostaminen ja hyväksyminen. Kun opimme sanoittamaan tunteita, kehitymme samalla sen ymmärtämisessä, mitkä tekijät laukaisevat erilaisia tunnetiloja.

Validaatio sanoittaa tunteet ja kurkistaa niiden taakse

Anna-Maija Ruhanen toimii validaatiokouluttajana ja tietää, että menetelmä parantaa muistisairaan henkilön elämänlaatua ja lisää hoitohenkilökunnan työssäjaksamista.

Validaatio tarkoittaa empaattista vuorovaikutusta, jolla annetaan tilaa tarinoille tekemisen tai sanojen takana. Tämä edellyttää hoitohenkilökunnalta läsnäoloa ja aitoa ihmisen kohtaamista. Jo muutaman minuutin keskustelu voi tuoda muistisairaalle rauhoittavan hyvän olon tunteen, korostaa Anna-Maija Ruhanen.

Meidät on kasvatettu järkiperäiseen ajatteluun. Validaatiomallissa on tavoitteena ymmärtää ihmisen tunteiden lisäksi syy-seuraussuhteita niiden takana, jolloin informatiivinen lähestyminen ei yleensä onnistu.

– Muistisairas rouva haluaa käydä päivittäin miehensä haudalla ja ahdistuu, kun tämä ei toteudu. Tytär lohduttaa pitävänsä haudasta hyvää huolta, mutta äidin murhe ei katoa. Hoitaja ymmärtää, että rouva on käynyt haudalla 15 vuoden ajan, ja siitä on tullut hänelle rakas työ. Huoli ei koskekaan hautaa vaan turhautumista. Viisas hoitaja keskusteluttaa rouvaa haudan hoitamisesta, kysyy neuvoa kukkavalintoihin ja nostaa kunnioittavasti esille hänen asiantuntemuksensa. Rouvan ahdistus vähenee, kun hän saa tunteen arvokkuudesta ja uudesta tärkeästä neuvonantajan tehtävästä.

Validaatiomenetelmä vähentää käytöshäiriöitä

Validaatio on voimauttamista, tilan antamista jokaisen ihmisen omalle tarinalle. Anna-Maija Ruhanen kertoo, että muistisairauksiin liittyy usein haasteelliseksi koettua käytöstä, joka ilmenee esimerkiksi asiakkaan vaelteluna, aggressiivisuutena tai ahdistuneisuutena. Tutkimukset osoittavat, että lääkkeettömät hoitomenetelmät, kuten musiikki, kosketus, hieronta sekä muistelu- ja validaatiomenetelmät, vähentävät muistisairaiden käytöshäiriöitä.

– Validaation myötä hoitajan ja potilaan luottamussuhde syvenee, mikä lisää myös hoitohenkilökunnan työssäjaksamista. Kaikella muistioireisen toiminnalla on jokin merkitys. Ammattitaitoinen hoitaja näyttää omalla toiminnallaan ja sanoillaan ymmärtävänsä asiakkaan tunteen. Validaatiomenetelmä mahdollistaa muistisairaalle kokemuksen ongelmanratkaisusta, läheisyydestä ja tuen saannista.

Jokainen meistä tietää, miltä tuntuu ajatus kotiin menemisestä. Muistisairaalle ihmiselle tunne voi kuvata esimerkiksi sitä, että hänellä on turvaton tai viluinen olo, tai hänellä ei ole mielekästä tekemistä. Huolenpito saa uuden näkökulman, kun lähdetäänkin miettimään, miten nykytilanne muutetaan kotoisammaksi.


Tunnetaidot käyttöön kaikessa vuorovaikutuksessa

— Validaatiotaidoista on hyötyä jokaiselle, ja ne tuovat voimaa myös parisuhteeseen. Kun ystäväsi kertoo olevansa väsynyt, pyri tunnistamaan tunne sanojen takana. Mistä väsymys johtuu? Nukuitko huonosti? Mikä valvotti? Miksi? Miten voin vahvistaa sinua? Väsyneelle suositellaan automaattisesti unta, mutta ehkäpä taustalla on tunteita, joita ystäväsi ei itsekään tunnista.

– Oletko koskaan ajatellut, että kuka tahansa meistä voi kadottaa vuorovaikutuksen muihin ihmisiin? Uskon, että toivot ympärillesi sellaisia vierellä kulkijoita, jotka osaavat kuulla sinun viestisi ja ymmärtää tunteesi. Myös muistisairaana voit luottaa, että saat edelleen kokea onnistumisen tunteita ja arjen mielekkyyttä, tiivistää Anna-Maija Ruhanen validaatiokoulutuksen tärkeyden.

Kiinnostuitko? Jatkuva haku Stadin ammatti- ja aikuisopiston opiskelijaksi: https://www.hel.fi/ammatillinen/fi/haussa-nyt/jatkuva-haku/

Hannele

Hannele

Kirjoittaja työskentelee asiakkuusvastaavana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hän inspiroituu arjen tuhkimotarinoista, joita kohtaa päivittäisessä työssään: koulutus tarjoaa upeita mahdollisuuksia sekä työnantajalle että opiskelijalle.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi