Stadiosaa.fi

Oppilaitosyhteistyöllä lisäarvoa kauneudenhoitoalalle

Mitä kauneudenhoitoalan ammattilaiset ajattelevat tulevaisuuden osaamistarpeista? Miksi kaikkien työnantajien kannattaa tutustua työelämässä oppimisen mahdollisuuksiin? Miten voimme vahvistaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä? Muun muassa näihin kysymyksiin Stadin ammatti- ja aikuisopiston kauneudenhoitoalan opettaja Mia Parkkinen etsi vastauksia tehdessään kosmetiikka-asiantuntijuuden johtamisen ja kehittämisen opinnäytetyötä Laurea-ammattikorkeakouluun.

Työelämän ja oppilaitosten yhteistyö on yhä merkittävämmässä roolissa. Ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä myös termistöä on päivitetty: työharjoittelun sijaan puhutaan työelämässä oppimisesta, jonka muodot ovat palkaton koulutussopimus ja palkallinen oppisopimus. Viime vuosina on kehitetty myös tutkintojärjestelmää ja uudistettu tutkintojen sisältöjä, joten ei ole ihme, että monet työnantajat kaipaavat tukea oppilaitosyhteistyöhön.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston kauneudenhoitoalan opettaja Mia Parkkinen (estenomi, YAMK) paneutui Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään kauneudenhoitoalan oppilaitosyhteistyön nykytilan ja kehittämiskohteiden selvittämiseen. Lisäksi hän keräsi tietoa yritysten valmiudesta tarjota oppimismahdollisuuksia opiskelijoille. Parkkisen tavoitteena oli löytää keinoja työelämässä oppimisen sujuvoittamiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen työnantajien ja opettajien välillä. Tutkimustyön aikana hän haastatteli pääkaupunkiseudun kauneudenhoitoalan toimijoita ja opiskelijoita.

− Koulutamme ammattilaisia työelämää varten, joten haluamme tietää, millaista osaamista kauneudenhoitoalalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. On tärkeää, että palvelemme oppilaitoksessa yritysten tarpeita, Mia Parkkinen kuvaa tutkimuksensa taustaa.

Pääkaupunkiseudulla on yli 1 300 kauneudenhoitoalaan liittyvää yritystä, joista useimmat ovat pieniä toimijoita. Yrittäjät arvostavat opettajan henkilökohtaisia yhteydenottoja ja käyntejä työpaikalla. Stadin AO panostaa eri toimialoilla työelämässä oppimisen ja ohjaamisen kehittämiseen, jotta yhä useampi opettaja voi jalkautua työpaikoille. Työnantajien toiveesta tarjonnassa on myös työpaikkaohjaajien maksuton verkkovalmennus. Uutena palveluna tarjotaan lisäksi hius- ja kauneudenhoitoalan reaaliaikaisia verkkotapaamisia (live-meet), joissa alan opettajat jakavat tietoa ja kohtaavat työelämän edustajia.

Kaikki asiat hoidetaan hyvin ja meillä on erilaisia kanavia millä pidetään yhteyttä. On omaa WhatsApp-ryhmää ja on sähköpostia, välillä soitellaan ja välillä opettaja on tullut pikaiseen käymään, jos aikataulut sopii. Että tosi hyvin on mennyt.

Stadin AO:n hius- ja kauneudenhoitoalan opettajat Susanna Korpinen-Back (takana vas.) sekä Marko Heinonen järjestivät syksyllä 2019 paneelikeskustelun, jossa oli alan asiantuntijoina mm. yrittäjät Erja Vehkaperä (oik.) ja Anitra Airo (kesk.) sekä Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Nina Lahtinen. Yrittäjä Anne Lohiniva oli jo poistunut ennen kuvaushetkeä.

Tartu monipuolisiin mahdollisuuksiin

Oppilaitosyhteistyö mielletään perinteisesti opiskelijoiden työelämässä oppimisena, mikä on edellytys tulevien ammattilaisten kehittymiselle. Harva tulee ajatelleeksi, mitä muita palveluita oppilaitoksilla on tarjolla: rekrytointiapua, henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnittelua, työelämän asiantuntijoiden hyödyntämistä kouluttajina, opettajien työelämäjaksoja, räätälöityä koulutusta yrityksen tiloissa sekä yrityksen tunnettuuden vahvistamista alan opiskelijoiden keskuudessa. Vastaavasti opettaja voi olla opiskelijaryhmän kanssa toteuttamassa erilaisia yritystilaisuuksia.

− Työnantajat arvostavat työelämässä oppimisen jaksoa porttina opiskelijan rekrytointiin. Opiskelija näyttää osaamisensa viikkojen aikana ja saa samalla tuntuman siihen, haluaisiko hän työskennellä yrityksessä myöhemmin. Tutuksi tulleen opiskelijan sitouttaminen oppisopimuksella tai palkkaaminen valmistumisen jälkeen on työnantajalle tehokasta ja mielekästä, kun perehdyttäminen on jo käynnistynyt. Tutkimuksen mukaan kauneudenhoitoalan toimijat saavat opiskelijoista tulevaisuuden työntekijöitä, Mia Parkkinen vahvistaa.

”Tavallaan siinä työharjoittelussa olisikin se yritykselle motivoiva juttu, eli potentiaalisesti pitkäaikainen työntekijä, jonka sä pääset ihan siitä ”from the scratch” muokkaamaan sulle sopivaksi.

Parkkisen tutkimuksen mukaan kauneudenhoitoalan opiskelijat olivat tyytyväisiä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Koulutussopimusjaksot vahvistivat opiskelijoiden osaamista, kokemuskenttää ja itseluottamusta sekä kauneudenhoitoalan työtehtävistä että ylipäätään työelämästä. Opiskelijat mainitsivat, että työelämässä oppiminen on virkistävää vaihtelua ja samalla tärkeä osa ammattiin kasvamista. Työpaikkaohjaajat saivat hyvää palautetta innokkuudestaan ohjata uusien asioiden ja tekniikoiden pariin, ja opiskelijat kokivat oppineensa paljon uutta koko ajan.

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoon sisältyy muun muassa myyntityötä ja asiakastilaisuuden järjestäminen. Mia Parkkinen kannustaa työnantajia ottamaan oppilaitokseen rohkeasti yhteyttä, jos kaipaa opiskelijoita avuksi esimerkiksi uusien tuotteiden lanseeraamisessa ja kanta-asiakasilloissa.

− Opiskelijoilla voi olla substanssiosaamisen lisäksi muita taitoja, joita kannattaa nostaa esiin työpaikalla. Aikuisopiskelijalla saattaa olla esimerkiksi lähihoitajan tai tradenomin tutkinto, ja hiljaisina hetkinä opiskelija voi vaikkapa ideoida yrityksen sosiaalisen median markkinointia.

Työpaikkojen tarpeet pyritään huomioimaan

Mia Parkkisen tutkimuksen mukaan sekä työnantajat että opiskelijat toivovat koulutuksen olevan mahdollisimman työelämälähtöistä. Koulutussopimusjakson kestosta haastatelluilla oli erilaisia näkemyksiä: osa toivoi, että opiskelija on työpaikalla päivittäin kahden kuukauden ajan, osa taas koki että opiskelijan ohjaamiseen ei ole aikaa viitenä päivänä viikossa. Jälkimmäisessä tapauksessa työnantajat esittivät, että opiskelija olisi muutaman päivän viikossa pidemmän aikajakson aikana.

Mun mielestä se kaksi kuukautta on se minimi. Viisi päivää viikossa. Hyvä, että se opiskelija saisi samanlaista rytmitystä ja tuntumaa siihen, mitä se työ tulee olemaan sitten jatkossakin.”

Mun mielestä opiskelija voisi olla pari päivää viikossa, mutta se olisi pidempi ajanjakso. Mä joudun kuitenkin mainostamaan opiskelijoiden tekemiä töitä, joten sitten mä kerkeän saamaan heille asiakkaita. Jos on hyvä opiskelija, joka oppii talon tavoille ja tietää miten täällä tehdään, ja yhteistyö on hänelle ja mulle helppo. Ettei vaihdu opiskelija koko ajan ja me opitaan tuntemaan toisiamme.

− Pyrimme yhteistyössä ja joustavasti suunnittelemaan juuri sellaisia työelämässä oppimisen jaksoja, jotka parhaiten sopivat erilaisten työnantajien arkeen muun muassa aikataulujen osalta, Mia Parkkinen korostaa.

– Stadin AO on kesätauolla ainoastaan heinäkuun, joten meillä on aktiivisia opiskelijoita myös kesäkuussa, kauneudenhoitoalan opettajat Pia Pennala (vas.), Noora Hiltunen, Sini Siren, Tanja Lahtinen ja Mia Parkkinen kertovat työn tiimellyksessä.

Stadin AO tukee työpaikkaohjaajia

Jokaiselle työelämässä oppijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka tukee oppimistavoitteiden saavuttamisessa, kannustaa kehittymään sekä antaa palautetta ja arvioi näytön. Mia Parkkinen rohkaisee kaikkia kauneudenhoitoalan työnantajia tarjoamaan oppimismahdollisuuksia opiskelijoille.  

− Oppilaitoksena tuemme ohjaajia monin eri tavoin ja haluamme varmistaa yhteistyön toimivuuden. Opettaja vastaa viime kädessä työelämässä oppimisen jaksosta ja toimii ohjaajan kanssa yhteistyössä koko opiskelijan työelämässä oppimisen ajan.

Stadin AO:n maksuttomissa työpaikkaohjaajakoulutuksissa korostuu yhteisen ennakkosuunnittelun merkitys: mitä paremmin kaikki osapuolet ymmärtävät oppimisjakson tavoitteet, aikataulun ja käytännöt etukäteen, sitä tehokkaampaa ja mielekkäämpää myös ohjaus on.

− Työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija sopivat yhdessä työelämässä oppimisen tavoitteidesta ja niiden seurannasta, jossa työvälineenä on henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma eli HOKS. Yhteisessä keskustelussa nousee esille muun muassa oppimisen menetelmät, tutkinnon rakenne sekä arvioinnin periaatteet. Jos olet ensimmäisen kerran työpaikkaohjaajana, on varattava hieman enemmän aikaa perehtymiseen. Seuraavien opiskelijoiden kanssa ohjaustyö on jo tuttua, vaikka kyse olisi eri tutkinnon osista.

Moni työpaikkaohjaaja kertoo, että omaan työhön tulee uutta sisältöä ja raikkaita näkökulmia, kun tutustuu vuosittain uusiin opiskelijoihin. Tutkimuksen mukaan työnantajat toivovat lisää työpaikkaohjaajakoulutusta joko itselleen tai henkilökunnalleen, ja tässä on tärkeänä näkökulmana näytön arvioinnin tasa-arvoisuus. Myös opiskelijat painottivat ammattitaitoisen ohjaamisen tärkeyttä ja toivoivat saavansa työpaikkaohjaajan, joka olisi halukas opettamaan ja auttamaan heitä.

Mia Parkkisen haastatteluissa nousi esiin, että työnantajat arvostavat opiskelijoiden positiivista palveluasennetta, vahvaa motivaatiota sekä työelämätaitojen hallintaa. Ammatillinen perusosaaminen koetaan myös tärkeäksi, vaikka kaikki ymmärtävät, että opiskelijat tulevat työpaikoille oppimaan ja ovat vasta kasvamassa ammattilaisiksi. Tutkimuksen mukaan opiskelijat kokivat asiakaspalvelutaitojensa kehittyneen paljon työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana.

Ensimmäisessä harjoittelussa on tärkeä ymmärtää asiakaskokemuksen rakentuminen ja oma vaikutus siihen.

Mun mielestä se on vähän ”niin metsä vastaa kun sinne huudetaan”- tyylisesti. Kyllä se vuoropuhelun lisääminen tuottaa hedelmää kummallekin osapuolelle. Itse koen tämän tärkeäksi osaksi omaakin työtä, koska tässä on mun mielestä sellainen yhteiskunnallinen näkökulma ja vastuu siinä, että saadaan työllistettyä nuoria opiskelijoita ja tarjottua heille niitä harjoittelumahdollisuuksia.

− Mitä paremmin työelämässä oppiminen suunnitellaan vastaamaan oikeita työtehtäviä ja työpaikan arkea, sitä realistisempi kuva opiskelijalle syntyy koko alasta ja tulevasta ammatistaan. Työpaikalla järjestettävä koulutus on parhaimmillaan hieno menestystarina niin opiskelijalle kuin yrittäjälle, Mia Parkkinen tiivistää.

– Stadin AO tarjoaa maksutonta koulutusta työpaikkaohjaajille. Kesäkuun verkkovalmennukseen pääset heti mukaan, ja syksyn koulutustarjontaa päivitetään parhaillaan.


Teksti ja kuvat: Hannele Häyhä

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin voimme keskustella tarkemmin yhteistyön mahdollisuuksista:
Kauneudenhoitoalan opettaja Mia Parkkinen (040 199 6212, mia.parkkinen@edu.hel.fi)

Kursiivilla olevat tekstit ovat suoria lainauksia Mia Parkkisen opinnäytetyöstä. Litteroitua puheilmaisua on osin lyhennetty.

Lue lisää kauneudenhoitoalan työelämässä oppimisesta:

Lue lisää työpaikkaohjaajan tuesta:

Hannele Häyhä

Hannele Häyhä

Kirjoittaja työskentelee asiakkuusvastaavana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hän inspiroituu arjen menestystarinoista, joita kohtaa päivittäisessä työssään: koulutus tarjoaa upeita mahdollisuuksia sekä työnantajalle että opiskelijalle.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi