Stadiosaa.fi
Atte ja Karoliina Mellanen - kuva Riikka Kantinkoski

Mikä motivoi millenniaaleja?

Suurten ikäluokkien edustajat ovat siirtyneet eläkkeelle pitkien työurien jälkeen. Osaamisvajetta paikkaavat millenniaalit, jotka ovat syntyneet vuosien 1980−2000 aikana. Yli puolet työpaikkojen henkilöstöstä kuuluu millenniaalien ikäryhmään. Miten kulttuurimuutos näkyy työelämässä, mikä motivoi millenniaaleja ja miksi millenniaaleista puhutaan? Stadin ammatti- ja aikuisopiston ’Kulttuurilla hyvinvointia työyhteisöön’ -webinaarissa 8.9.2020 millenniaalitutkijat Atte ja Karoliina Mellanen nostivat uusia näkökulmia aiheeseen.

Muustosjohtamisen konsultti Atte Mellanen EY:ltä ja hänen puolisonsa, organisaatiopsykologi Karoliina Mellanen Terveystalosta, istuvat rennosti hymyillen videokameran edessä kotonaan. Mellaset puhuvat vuorotellen ja kuuntelevat tarkkaavaisesti toisiaan. Keskustelu etenee tavoitteellisesti samalla kun empaattinen läsnäolo vangitsee seminaariosallistujat. Itsekin millenniaaleihin lukeutuva aviopari on malliesimerkki luontevan vuorovaikutteisista ja jämäkän asiantuntevista nuorista aikuisista, joiden kanssa työskentelemme yhä useammin.

Arvot ja uskomukset yhdistävät sukupolvia. Millenniaaleille on erityistä se, että he ovat syntyneet aiempia sukupolvia vauraampaan Suomeen. Lama-ajasta huolimatta millenniaalit ovat voineet keskittyä itsensä toteuttamiseen ja oppineet vaatimaan yksilöllisyyttä.

− Edeltäneille sukupolville on ollut tärkeää tehdä työtä, että saa palkkaa. Millenniaalit haluavat tehdä merkityksellistä työtä, joka resonoi heidän arvojensa kanssa, Atte Mellanen kuvaa ajattelutavan eroa.

Atte ja Karoliina Mellanen

Kriittinen ja kärsimätön sukupolvi

Toisaalta millenniaaleja kuvaa kärsimättömyys ja ”kaikki mulle nyt heti” -asenne, jota on synnyttänyt teknologiakehityksen rinnalla kasvaminen.

− Olemme tottuneet, että kaikki on nopeasti saatavilla kotisohvalta käsin: verkkokauppa, elokuvan vuokraus tai Tinder-treffit. Sosiaalinen media vie ison osan elämästämme ja tiedämme, että filtterien takana voi olla aivan erilainen todellisuus kuin miltä verkostomme tähtihetket näyttävät.

Atte Mellanen nostaa millenniaalien haasteeksi vaikeuden kohdata epäonnistumisia.

− Millenniaalit on kasvatettu paikoin suojelemalla heitä kaikilta mahdollisilta vaaroilta ja uhilta – koulussakin juoksukisassa viimeiselle jaetaan tsempparimitali. Helikopterivanhemmat ovat tarkoittaneet hyvää kehuillaan, mutta kasvatuksen jäljet siirtyvät myös työpaikoille. Kärjistäen voi sanoa, että millenniaalit odottavat esimieheltä ja kollegoilta jatkuvaa palautetta. Epäonnistumista ei osata kuitenkaan käsitellä.

Teknologisen kehityksen ohella millenniaalien aikuistumista leimaa epävarma tulevaisuus. Ilmastonmuutos, talouden vaihtelut ja informaation inflaatio herättävät kyseenalaistamaan.

− Millenniaaleille fake news on normaalia, he eivät usko mihin tahansa. Kiinnostavaa onkin, miten yritykset pystyvät vastaamaan kriittisen sukupolven odotuksiin.

Organisaatiopsykologi Karoliina Mellanen on huolissaan työuupumuksen lisääntymisestä: nuorista peräti 87 prosenttia on kokenut työuupumuksen oireita. Millenniaaleille on ominaista, että työ täyttää ison osan elämästä. Kunnianhimo, ahkeruus ja yritteliäisyys vievät eteenpäin, mutta haasteiden keskellä he tarvitsevat enemmän tukea. Miten tämä pitäisi toteuttaa?

Työyhteisön merkitys korostuu

Työelämässä millenniaalit pitävät tärkeänä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta ja mieluisaa työyhteisöä. Mellaset naurahtavat, että myös työssä koettu arvostus on merkityksellistä tämän sukupolven edustajille, jotka on lapsuudesta saakka hukutettu kannustukseen ja kehuihin.

Esimiehen odotetaan innostavan ja huolehtivan työntekijöiden hyvinvoinnista. Millenniaalit arvostavat inhimillistä johtajaa, joka huomioi yksilöllisesti erilaiset persoonat.

− Esimiehen kannattaa kysyä millenniaaleilta, mitä he haluavat tai odottavat. Hyvin pienetkin muutokset voivat vaikuttaa positiivisesti, Karoliina Mellanen kannustaa.  

Kaikkia sukupolvia tulee johtaa kuin millenniaaleja. Millenniaaleja ei tule kuin johtaa kuin aiempia sukupolvia.

Millenniaaleihin liittyy myös yrittäjyyden suosion nousu: yksilöllistä elämää tukee yksilöllinen työ, joka sopii henkilön ikiomaan tarinaan – ei toisinpäin.

Ennen Atte ja Karoliina Mellasta Stadin AO:n työelämäwebinaarissa esiintyi aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Hän kertoi puheenvuorossaan, että käsitöiden tekeminen kehittää aivoja, mikä inspiroi myös Mellasen pariskuntaa.

− Miksi otamme aina kokouksessa tai koulutuksessa fläppitaulun esille, kun voisimme sen sijaan tehdä käsillä jotain luovaa yhdessä?

− Kulttuuri on hyvä tapa pysähtyä työpäivän aikana ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Teatteri- tai konserttielämys on myös millenniaaleille mieleinen palkitsemisen muoto, Mellaset vinkkaavat.

Teksti: Hannele Häyhä
Kuvat: Riikka Kantinkoski (pääkuva) ja Hannele Häyhä

Lue lisää:
Stadin AO työelämälle
Stadi osaa -blogi: Kulttuurilla hyvinvointia työyhteisöön
Stadi osaa -blogi: Yhteiset tauot lisäävät tiimin nokkeluutta ja tuottavuutta – Minna Huotilainen
Stadi osaa -blogi: Anna kulttuurin nostaa työntekijän potentiaali esiin – Ulla Laurio
Stadi osaa -blogi: Taide virkistää palvelutalon asukkaita ja työntekijöitä – Riikka Kastu ja Katja Lauronen

Hannele Häyhä

Hannele Häyhä

Kirjoittaja työskentelee asiakkuusvastaavana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hän inspiroituu arjen menestystarinoista, joita kohtaa päivittäisessä työssään: koulutus tarjoaa upeita mahdollisuuksia sekä työnantajalle että opiskelijalle.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi