Stadiosaa.fi
Minna Huotilainen

Yhteiset tauot lisäävät tiimin nokkeluutta ja tuottavuutta

Aivotutkija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen kannustaa työikäisiä ihmisiä pitämään hyvää huolta aivoistaan. Keinot ovat kaikkien saatavilla, yksinkertaisia ja tuttuja, mutta unohtuvat kiireen keskellä. Stadin ammatti- ja aikuisopiston ’Kulttuurilla hyvinvointia työyhteisöön’ -webinaarissa 8.9.2020 Huotilainen haastoi osallistujat pohtimaan, millaisia taukoja he pitävät työpäivän aikana ja kuinka paljon heidän vapaa-aikaansa sisältyy palautumisen elementtejä.

Työpäivä voi alkaa niin, että etäkokouksen aikana silmäilet sähköposteja, tarkistat puhelimen viestit ja teet muistiinpanoja sovituista asioista. Keskittyminen herpaantuu jokaisesta tietokoneen näytölle nousevasta ilmoituksesta. Juuri kun syvennyt aiheeseen, puhelin soi. Kiireen tuntu läkähdyttää. Miten aivot jaksavat nykymaailmassa, Minna Huotilainen?

− Elämme säheltämisen aikaa, joka koskee kaikkia työpaikkoja, ei ainoastaan toimistoja. Aivot kärsivät keskeytyksistä ja pirstaleisuudesta, epäselvistä työtehtävistä sekä meluisasta työympäristöstä. Usein juuri rakkain työkaverimme aiheuttaa häiriön, sillä työpaikoilla ei ole sovittu työrauhan pelisääntöjä.

Minna Huotilainen muistuttaa, että meillä on samanlaiset aivot kuin esi-isillämme metsästäjä-kerääjien kulttuureissa. Primitiivireaktio auttaa selviämään vaaran hetkellä, mutta silloin kun stressitilanne kestää liian pitkään, aivot kuormittuvat ja ihminen ei pysty ratkaisemaan tavallisiakaan tehtäviä. Robottimainen työn suorittaminen ei tarjoa aivoille mahdollisuutta kehittää ja kehittyä.

Myös vuorokausirytmimme on periytynyt metsästäjä-kerääjältä, joka on ollut aktiivinen päivänvalossa ja rauhoittunut illan hämärässä. Nyt elämme keinovalojen keskellä ja harrastamme aktiivisesti työpäivän jälkeen iltaisin.

Palautuminen auttaa ongelmanratkaisussa

Palautuminen on äärimmäisen tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Keinoja tähän löytyy muun muassa kulttuurin, liikunnan ja sosiaalisten suhteiden parista. Myös uuden asian opettelu virkistää aivoja ja irrottaa työstä. Kaikki tietävät laadukkaan unen merkityksen, mutta harva tulee ajatelleeksi, miten unenpuute heijastuu työntekoon.

− Koronan vuoksi monet harrastukset ovat olleet tauolla ja etätyössä voi hämärtyä työn ja vapaa-ajan rajat. Arvosta omaa palautumistasi ja löydä itsellesi sopivat aktiivisen palautumisen tavat, ja muuta niitä tarvittaessa.

Me suomalaiset olemme taitavia rentoutumaan luonnossa. Pihtiputaan mummokin osaa mennä laiturinnokkaan, kun tarvitsee rauhoittumista, mutta moni työntekijä ei tunnista levon merkitystä. Jokaisen tulisi löytää oma mentaalinen laiturinsa, joka tuottaa palautumisen kokemuksen. Palautuminen on työelämätaito, jolle on osattava organisoitava aikaa.

Toisaalta Minna Huotilainen rohkaisee luomaan työpaikalle ilmapiirin, jossa uskalletaan antaa palautetta, tehdä kokeiluja ja hyväksyä se, että kokeilut voivat epäonnistua.

Fyysinen toiminta aktivoi aivot

Minna Huotilaisen mukaan työelämän näkökulmasta kiinnostavinta on, miten voimme järjestää työmme fiksummin ja miten suunnittelemme elämämme niin, että se tukee aivojen toimintaa. Mahdollisuus tuunata työtä ja tehdä pieniäkin muutoksia arjen rutiineihin virkistää.

− Jos jokin työtehtävä ärsyttää, alitajunnassasi on ehkä jo vastaus siihen, miten sen voisi tehdä toisin. Työn imu ja uuden oppiminen ovat houkuttelevia, ihania asioita aivoille.

Yhteiset lounas- ja kahvitauot lisäävät työyhteisön nokkeluutta ja tuottavuutta. Rauhallinen työpaikkalounas miellyttävässä ympäristössä tekee hyvää aivoille.

Liikunnan ja tekemisen myönteinen vaikutus aivoihin huomioidaan nykyään muun muassa opettajankoulutuksessa. Jos alakoululaisen matematiikan ongelma ei ratkea, opettaja voi vinkata tekemään välillä punnerruksia tai kyykkyhyppyjä. Minna Huotilainen suosittelee samaa menetelmää työpäiviin kehittämään muistia ja ongelmanratkaisua. Myös käsityöt auttavat aivoja ongelmanratkaisussa.

− Osa älykkyydestä on käsissämme. Ei ole sattumaa, että suomen kielessä on paljon käsiin liittyviä merkityksellisiä sanoja, kuten käsittää ja käsite.

Mikä on aivotutkijan vinkki siihen, miten aivot saa nopeasti valjastettua parhaaseen suoritustasoon?

− Musiikin kuuntelu vaikuttaa nopeasti aivoihin, joten suosittelen hyödyntämään tietoisesti voimabiisejä. Myös edellä mainitut liikuntasuoritukset ovat hyviä keinoja.

Entä miten Minna Huotilainen huolehtii arjessa omasta jaksamisestaan?

− Soitan bändissä ja musiikkiharrastus on minulle tärkeä palautumisen keino. Illalla luen perinteistä painettua kirjaa aina ennen nukahtamista.


Teksti ja kuva: Hannele Häyhä

Lue lisää:
Stadin AO työelämälle
Stadi osaa -blogi: Kulttuurilla hyvinvointia työyhteisöön
Stadi osaa -blogi: Mikä motivoi millenniaaleja? – Atte ja Karoliina Mellanen
Stadi osaa -blogi: Anna kulttuurin nostaa työntekijän potentiaali esiin – Ulla Laurio
Stadi osaa -blogi: Taide virkistää palvelutalon asukkaita ja työntekijöitä – Riikka Kastu ja Katja Lauronen

Hannele Häyhä

Hannele Häyhä

Kirjoittaja työskentelee asiakkuusvastaavana Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Hän inspiroituu arjen menestystarinoista, joita kohtaa päivittäisessä työssään: koulutus tarjoaa upeita mahdollisuuksia sekä työnantajalle että opiskelijalle.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi